On epätodellista nähdä kansansa katoavan diktatuurin alla, joka julistaa: "Olen sulkenut internetin, koska olen Iranin ainoa ääni" Sitten nähdä ne, jotka eivät ole tunteneet muuta kuin vapautta, astuvat kimalteleville lavoille ja julistavat: "lopettakaa sota diktaattoreita vastaan!" jylisevien aplodien saattelemana. Tämä ei ole dystooppista fiktiota. Kyse on todellisuuksien epätasa-arvosta. Elämme kulttuurikuplassa, joka on niin irti ulkomaailmasta, että se pyyhkii pois kärsimyksen huudot ja onnittelee itseään moraalisesta turhamaisuudestaan.